Eräänä iltana päätin kirjoittaa toisenkin kirjeen jollekin tuntemattomalle. Ajatus kohtaamisesta kirjepaperilla tuntui minusta hyvältä ja kauniilta. Oikeastaan haluaisin kirjoittaa kaikille. On vuosi 2017, Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla. Kirjoittaisin sata! #satakirjettä tuntemattomille. Tämä olisi minun tapani juhlia Suomea ja sen hurmaavaa kieltä!

Minna Canthin päivänä kuiskasin varovasti Twitteriin nopeasti juoksevaan virtaan, että voisin kirjoittaa sinulle, jos tahdot. Minua jännitti, en ollut varma haluaisiko kukaan lukea minun sanojani. Samana iltana olin kirjoittanut vihkooni kolmekymmentä osoitetta. Seuraavana iltana kirjoitin ensimmäiset kirjeeni. Taitoin ne varovasti kirjekuoreen ja sinetöin punaisella sinettivahalla.

Mikael Agricolan päivänä nimiä oli sata. Rullasin paperin vanhaan Remingtoniini ja aloin kirjoittaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s